Terhi Vörlund-Wallenius
Vaalipiiri: Varsinais-Suomi
"Oikeudenmukaisuus, turvallisuus ja hyvin toimivat palvelut. "
- Synt. 1964, kaksikielinen
- Syntynyt ja kasvanut Vaasassa, turkulainen vuodesta 1982
- Perhe: mies Kaj ja rescue-kissa Gebhard
- Lääketieteen lisensiaatti, terveyskeskuslääkärinä Turussa vuodesta 1990
- Varinais-Suomen RKP:n eduskuntavaaliehdokas 2023
- Turun RKP:n pormestariehdokas kunnallisvaaleissa 2021
- Kaupunginvaltuutettu 1998-2017, 2021-
- Kasvatus- ja opetuslautakunta 2021-
- Kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja 2021-
- Kuntaliiton ruotsinkielinen neuvottelukunta 2018-
- 1. varavaltuutettu 1997, 2017-2021
- Kulttuurilautakunta 2009-2021
- Sosiaalilautakunta 2001-2008
- Opetuslautakunnan ruotsinkielinen osasto 1997-2000
- Turun monikulttuurisuusneuvosto 2015-2017
- Varsinais-Suomen liitto, maakuntavaltuusto 2001-2017, 2021-
- Svenska Reformgruppen (Kuntaliitto ja Folktinget), 2015-2017
- Samfundet Folkhälsan, työjäsen 2013-
- Folkhälsans förbund, hallituksen jäsen 2017-
- LF Folkhälsan i Åboland, hallituksen asiantuntijajäsen 1996-
- Åbo Svenska Teaterförening r.f. johtokunnan jäsen 1.1.2022-
- Åbo läkarförening, puheenjohtaja 1999, 2000, 2009
- Harrastukset: laulu ja musiikki, käsityöt, kävelyretket
| Nimi: | Terhi Vörlund-Wallenius |
| Syntymävuosi: | 1964 |
| Kotipaikka: | Turku |
| Titteli: | Lääketieteen lisensiaatti, terveyskeskuslääkäri |
| Sähköposti: | terhi.vorlund-wallenius@turku.fi |
| www: | https://www.facebook.com/terhivw |
| Sosiaalinen media: | |
| Jäsenenä: |
Vaaliteemat
Sosiaali- ja terveydenhuolto
Perusterveydenhuoltoa ei saa enää kurjistaa, vaan sen on saatava enemmän resursseja vastaisuudessa. Nykyinen resurssien niukkuus johtaa viime kädessä suuriin lisäkustannuksiin yhteiskunnalle. Ehkäisevät palvelut kantavat hedelmää. Terveydenhuoltopalvelut on järjestettävä potilaan äidinkielellä suomeksi tai ruotsiksi, kuten laki vaatii. Myös vanhuksilla on hoidossaan oikeus tulla kohdatuiksi omalla kielellään. Korona-aika on johtanut merkittävään hoitovelkaan, jonka selvittäminen kestää kauan. Sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen myötä vastuu palvelujen tuottamisesta on siirtynyt kunnilta hyvinvointialueille ja juuri nyt on tärkeää varmistaa, että kielellisiä oikeuksia ei laiminlyödä tai sivuuteta. Julkisen sektorin pitää pohjimmiltaan olla vahva, mutta yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa tai ostopalveluita voidaan ja pitää joskus käyttää täydennyksenä.
Tasa-arvo
Suomalaisessa yhteiskunnassa tulee kaikilla tasoilla pyrkiä lisäämään tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta, eikä suvaita rasismia tai syrjintää missään muodossa. Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta ihonväristä, sukupuolesta, kielestä, toimintarajoitteista, uskonnosta tai seksuaalisesta identiteetistä. Yksilö, joka tuntee syrjäytyvänsä yhteiskunnasta, on helpompi saalis ääriliikkeille. Siksi yhteiskunnan tulee kaikin tavoin torjua syrjäytymistä.Liikkeille ja järjestöille, joiden ideologia tai vaikutusmenetelmät ovat laittomia, ei saa antaa näkyvyyttä tai toimintaedellytyksiä. Vihapuhetta ei tule sallia missään muodossa. Sitoutumisen syrjinnän ja rasismin vastustamiseen pitää myös tulla osaksi tulevaa hallitusohjelmaa.
Turvallisuus
Nykyinen maailmantilanne aiheuttaa meissä kaikissa sekä ahdistusta että epävarmuutta. On tärkeää, että Suomen puolustus on hyvässä kunnossa. Nato-jäsenyys parantaisi turvallisuutta entisestään. Suomen ja koko EU:n täytyy jatkaa Ukrainan auttamista. On tärkeää lähettää sekä taloudellista että humanitaarista apua, sotilaallista unohtamatta.
Tuen ehdotusta panssarivaunujen lähettämisestä Suomen asevoimien varastoista. Tietenkään emme saa heikentää myöskään puolustustamme, vaan avustuspaketit pitää kompensoida korvaavilla hankinnoilla.
Turvallisuudesta tulee huolehtia myös kotikentällä. Meidän pitää ehkäistä nuorison jengiytymistä. Tämä onnistuu parhaiten ehkäisemällä syrjäytymistä. Kiusaaminen, syrjintä ja rasismi ovat kaikki sellaisia tekijöitä, jotka voivat sysötä nuoren vaaralliseen suuntaan. Nuori, jolla on hyvä elämänhallinta, ei etsiydy jengiin.
