Marcus Rantala
Vaalipiiri: Helsinki
"Tulevaisuuden ääni."
45-vuotias helsinkiläinen, kasvavan eurooppalaisen konsultointiyrityksen osakkaana vuodesta 2015.
Valtiotieteiden maisteri Åbo Akademista, pääaineena julkinen hallinto. Reservin ylikersantti, varusmiespalvelus Uudenmaan prikaatissa.
Helsingin kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2012.
Toiminut aikaisemmin mm. valtiosihteerinä puolustusministeriössä ja opetus- ja kulttuuriministeriössä, sekä ministerin erityisavustajana.
Työskennellyt eri hallituksissa Carl Haglundin, Stefan Wallinin ja Jan-Erik Enestamin tiimeissä.
Solvallan urheiluopiston rehtori ja toimitusjohtaja 2007–2009.
Aktiivinen monessa vapaaehtoisjärjestöissä kuten Folkhälsanissa. Helsingin Kaupunginteatterin hallituksen jäsen ja hallituksen puheenjohtaja ammattikorkekoulu Arcadassa.
Vapaa-ajan harrastuksiin kuuluvat sulkapallo, lenkkeily ja kävelyt Benji-koiran kanssa. Kiinnostunut teatterista ja taiteesta niiden kaikissa eri muodoissaan.
Kielitaitoon kuuluvat ruotsi, suomi, englanti sekä saksan ja ranskan perusteet.
Asuu Katajanokalla puolisonsa kanssa.
| Nimi: | Marcus Rantala |
| Syntymävuosi: | 1977 |
| Kotipaikka: | Helsinki |
| Titteli: | Osakas, Valtiotieteiden maisteri |
| Sähköposti: | marcus.rantala@gmail.com |
| Puhelinnumero: | 0503547159 |
| www: | https://www.marcus.fi/ |
| Sosiaalinen media: |
Vaaliteemat
Talous
Ei ole liioiteltua sanoa, että Suomi on tienhaarassa ja muutoksia tarvitaan. Edessämme on ratkaisevat vuodet yhteiskunnan perustan, so. talouden ja kasvun pelastamiseksi. Edellisen finanssikriisin jälkeen muiden Pohjoismaiden BKT on noussut 20%, Suomen talouden jämähtäessä paikoilleen. 15 menetettyä vuotta! Suomi tarvitsee siis kipeästi talouskasvua.
On hyvä muistaa, miksi talouden tasapainottaminen on niin tärkeää. Koko hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on vaakalaudalla.
Mutta pelissä on myös vastuu tulevista sukupolvista. Jos taloudenpito perustuu lainanottoon vanhojen lainojen päälle, ongelmat lykätään tuleville päättäjille. Pelkät valtionlainojen korkokustannukset ovat tänä vuonna 2,5 miljardia euroa.
On tärkeätä nostaa työllisyysastetta – tavoitteena 80%. Tarvitsemme myös kriittisille aloille lisää ulkomaalaista työvoimaa.
Suomen tulee olla houkutteleva investointien kohdemaa. Silloin houkuttelemme maahamme kaikista osaavimmat, innovatiivisimmat ja luovat ihmiset. Tarvitsemme dynaamisen yritysilmaston, jossa yrittäjyyttä ja omistamista kannustetaan ja palkitaan. Verotuksen, erilaisten maksujen ja lainsäädännön täytyy olla kilpailukykyistä, koska kilpailemme muiden eurooppalaisten maiden kanssa samoista investoinneista. Meidän tulee myös lopettaa poliittisen symbolilainsäädännön keksimistä, josta äsken haudattu exit-vero on selkeä esimerkki.
Ulkopolitiikka ja puolustus
Lisää paukkuja koulutukseen ja tutkimukseen tarvitaan. Osaaminen on tasa-arvon paras mahdollistaja, mutta myös kilpailukykymme edellytys. Seuraava eduskunta ja hallitus joutuvat säästötoimiin, mutta ne eivät saa kohdistua koulutukseen. Meidän tulee löytää uusia ja laaja-alaisempia tapoja vähentää koulujen eriarvoisuutta.
Suomen tutkimusmäärärahojen tulee nousta 4%:iin BKT:sta. Korkeakoulutettujen määrää on lisättävä sekä varmistettava, että koulutuspaikat sijaitsevat alueella, jossa kysyntä on suurinta. Siis: enemmän koulutuspaikkoja Helsinkiin. Keskustapuolueen koulutuspoliittinen sijaintifilosofia on tuhoisa osaamiselle ja tasa-arvolle eri alueiden kesken.
