56

Hans Snellman

Vaalipiiri: Vaasa

"Hans Snellman, Kokkola Lupapalveluyksikön johtaja, ylikomisario Seutukuntien ääni eduskunnassa. Kokenut, osaava, määrätietoinen ja päättäväinen ehdokas kristillisellä arvopohjalla. Hasse on varma ja turvallinen valinta joka priorisoi turvallisuus, yrittäjyys, työllisyys ja hyvinvointi. "

Tue kampanjaa

Verkkomaksu MobilePay

Hej ! Nimeni on Hans Snellman, kutsumanimeltäni Hasse, ja olen Rkp:n ehdokkaana tulevissa eduskuntavaaleissa. Vuodesta 1978 olen asunut Kokkolassa, Öjassa. Olen naimisissa Bodilin kanssa, meillä on 3 lasta ja 9 lastenlasta. Ammatiltani olen poliisipäällystöä, ylikomisario ja Pohjanmaan poliisilaitoksen lupapalveluyksikön johtaja. Olen työskennellyt poliisissa yli 40 vuotta. Viimeisen 30 vuoden aikana olen toiminut erilaisissa päällystö- ja johtajatehtävissä, joista 10 vuotta apulaispoliisipäällikkönä. Toiminta-alueena on koko Pohjanmaan poliisilaitoksen alue, Kristiinankaupungista Kokkolaan.
Olen suorittanut poliisipäällystön tutkinnon Poliisin ammattikorkeakoulussa ja hallintotieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Olen ehdokas, jolla on vankka kokemus erilaisista hallinnon alueista ja luottamustehtävistä, kuten valtion hallinnossa, ja monia vaalikausia kunnan luottamustehtävissä Kokkolan kaupunginvaltuustossa ja myös hallituksessa ja monissa kaupungin lautakunnissa. Olen ollut useampia kausia Kiurun päättävissä elimissä, Soiten valtuustossa ja sen ruotsinkielisen osaston puheenjohtajana, ja nyt K-P:n hyvinvointialueen valtuustossa. Useampia kausia olen ollut K-P.n maakuntavaltuuston jäsenenä. Sen lisäksi olen ollut monta kautta Söfukin ja Centria ammattikorkeakoulun hallituksessa. Minulla on monen vaalikauden kokemus kirkollisista luottamustehtävistä, 4 kautta Porvoon hiippakuntavaltuuston jäsenenä ja useita kausia Kokkolan yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana ja nyt valtuuston jäsenä ja yhteisen kirkkoneuvoston jäsenenä. Olen myös ollut useita kausia Folktingetin valtuutettuna, sen hallituksen jäsenenä ja hallintovaliokunnan jäsenenä.

Olen sosiaalinen ja minulla on kyky kuunnella. Uskallan sanoa sekä kyllä että ei ja uskallan seistä mielipiteitteni takana. Olen määrätietoinen, luova, huolehtivainen ja yhteistyöhaluinen. Olen vastuuntuntoinen henkilö ja olen suuresti kiinnostunut yhteiskunnan asioista ja poliittisesta päätöksenteosta. Näilla kokemuksilla ja ominaisuuksilla asetun nöyrästi ehdokkaaksenne tulevissa eduskuntavaaleissa.
Ylen:n ja Iltalehden vaalikonesivuilla löytyy tämän lisäksi tietoa minun vastauksistani vaalikoneiden kysymyksiin ja perustelut niissä.
Perhe ja huvilaelämä ovat tietysti tärkeimmät asiat elämässä. Asumme huvilalla 3-4 kk ajan toukokuusta syyskuuhun saakka. Olen käytännönläheinen ihminen, askartelen aika paljon ja omistaudun käytännön tehtäville. Tykkään tehdä kädelläkin töitä. On kiva nähdä tuloksia omilla käsillä tehdyistä töistä. Kyseiset käytännön työ on hyvä rentoutumistapa hallinnon ja päätöksenteon arjessa.

Nimi: Hans Snellman
Syntymävuosi: 1955
Kotipaikka: Kokkola
Titteli: Lupapalveluyksikön johtaja, ylikomisario
Sähköposti: hans.snellman@anvianet.fi
Puhelinnumero: 0503494638
www: https://hanssnellman.home.blog
Jäsenenä:

Vaaliteemat

Turvallisuus

Maan sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä yksilön turvallisuus on taattava kaikissa elämänvaiheissa perustuslain ja erityislakien mukaisesti. Instituutiot kuten puolustusvoimat, rajavartiolaitos, poliisi, tulli, palo- ja pelastuslaitos, sosiaali- ja pelastusviranomaiset sekä oikeuslaitokset y.m vastaavat sen toteuttamisesta. Venäjän hyökkäyssota on asettanut ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden ihan uuteen kontekstiin

Pohjoismaitten, eurooppalaisen, transatlanttisen ja globaalisen yhteistyö ja tulevan Natojäsenyys ansiosta olemme vahvempia, turvallisempia ja menestyksellisempiä kuin yksittäisenä maana.

Kaikki turvallisuustoimenpiteet edellyttävät riittäviä talous- ja henkilöstöresursseja. Taloudellisesti vaikeina aikoina jossa pulaa työvoimasta ja jossa veitsenterävän kilpailu vallitsee ammattiopilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijoista tuo mukanansa suuri haasteita. Varhaisen ja tehokkaan markkinoinnin kautta peruskouluissa ja opetuslaitoksissa ja kilpailukykyisiä palkkoja ovat välineitä jolla voidaan rekrytointia helpottaa. Lisääntynyt maahanmuutto ja ulkomaasta saatava työvoimaa niin ikään.

Ennalta estävää toimintaa on tehostettava eri viranomaisten ja muiden organisaatioiden ja toimijoiden yhteistyön lisäämisen kautta. Varhainen puuttuminen ja yhteistyö pelastaa henkeä ja terveyttä ja tuo mukanansa kustannussäästöjä. Opinnot, työt, turvattu ansiotulo ja toimeentulo sekä taattu terveys- ja sairaanhoito ja toimivia hoitoketjuja ovat peruspilareita yksilön turvallisuuden rakentamisessa. Iäkkäämpiä ihmisiä on voitava asua kotona niin pitkään kuin mahdollista. Hyvä taso on turvattava vanhusten hoivassa, kotihoidossa ja kotisairaanhoidossa. Takuueläkkeen suurus on turvattava kohtuullinen toimeentulo myös iäkkäämmille ja vähävaraisimmille ihmisille.
Luonnollinen osa yksilön turvallisuudesta muodostuu siitä, kun yksilön perustavanlaatuiset perusoikeudet tulee huomioiduksi julkisessa hallinnossa, eri palvelualueilla ja sektoreilla. Tähän kuuluu myös kielelliset palvelut. Voidakseen täyttää kansalaisten perustuslailliset oikeudet liittyen kieleen, kulttuurin ja identiteettiin sekä nyt että tulevaisuudessa, niin on välttämätöntä tavoitella tilannetta, että jatkossakin on instituutioita, joiden hallintokieli on ruotsi.

Julkisessa hallinnossa pitää rakenteellisten muutosten yhteydessä pitää sekä valmistelussa että päätöksenteossa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kielelliset palvelut eri sektoreilla kaikilta osin toimisivat yhdenvertaisesti sekä ruotsin- että suomenkielisille asukkaille.

Ensisijaisesti jokaisella yksilöllä on ensisijainen vastuu omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Vastuu voi olla ja pitääkin olla jaettuna, kun on kyse lapsista, vanhuksista, vammautuneita ja sairaita, joilla ei ole kapasiteettia ja kykyä siihen. Niin pian kuin tarve sitä edellyttää, julkinen sosiaali- ja terveyshoitoa on voitava käyttää ja sen pitää tarjota apuaan sillä palvelulla ja erityisellä asiantuntijuudellaan jota edellytetään kussakin tapauksessa.
Yhteenvetona turvallisuuden alueella:
Ongelmat: Resurssit, rekrytointi, työllisyys, työvoima, toimeentulo ja syrjäytyminen.
Toimenpiteet: Priorisointi, kilpailukykyisiä palkkoja tehokas rekrytointi ja markkinointi, varhaisia puuttumisia, tehostettuja ennalta estäviä toimenpiteitä ja menestyksellinen työ- ja elinkeinopolitiikka.






Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Työ ja yrittäjyys

Menestyksellinen työ- ja elinkeinopolitiikka taloudellisine kasvuineen ja korkeine työllisyyksineen edellyttää vastuullista, kestävää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa. Ainoastaan kestävä kasvu ja korkea työllisyys voi taata hyvinvointiyhteiskuntamme sekä nyt että pitkällä tähtäimellä. Tavoitteena on työllisyysasteen 80 % ylitys. Uusia työpaikkoja syntyy tällä hetkellä ainoastaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Lainsäädännön on yritystoiminnan vaikeuttamisen sijasta tuettava yrittämistä.
Verotuksen pitäisi toisaalta kannustaa yrittäjyyteen ja työntekoon. Tulovero on pidettävä sellaisella tasolla että se kannustaa työntekoon ja yhteisövero niin ikään on pidettävä sellaisella tasolla että se edistää yrittäjyyttä. Perheyrittäjyyteen on kannustettava luopumalla perintö- ja lahjaveroista sukupolvenvaihdoksissa.
Tulevaisuuden työvoiman puutteeseen voidaan ja pitääkin puuttua ryhtymällä toimenpiteisiin perhepoliittisilla päätöksillä ja toimenpiteillä, jotka antavat nuorille lapsiperheille mahdollisuudet hankkia lisää lapsia. Tämä ei kuitenkaan yksinomaan riitä, vaan se edellyttää myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Ammattitaitoista työvoimaa tarvitaan erityisesti kaupan, elinkeinon, maaviljelyn, teollisuuden ja sairaanhoidon piireissä. Suomessa ammattikoulutuksen tai korkeakoulusivistyksen suorittaneille maahanmuuttajille, on viipymättä myönnettävä työ- ja oleskelulupa edellytysten niiden myöntämiselle muutoin täyttyessä. Tämä täyttäisi osittain tiettyjen sektoreiden työvoimatarpeen.
Konkreettisena toimenpiteenä työllisyyden parantamiseksi ja työvoimapulan vähentämiseksi on yhteistyön tehostaminen työnantajien, yksityisten työvoimatoimistojen ja Työ- ja elinkeinotoimistojen välillä, jotta avoimet virat ja työnhakijat paremmin kohtaisivat toisensa. TE-toimistoille suunnattuja varoja työttömien työllistämistuille olisi kehitettävä pitkäjännitteisemmällä tavalla. Tällä hetkellä sovelletut säännöt eivät ole hyödyttäneet työnantajia eivätkä myöskään työllistämistuilla palkattuja henkilöitä sellaisella tehokkaalla tavalla minkä niiden tarkoitus oli, koska henkilöiden työsuhteet ovat mainituilla tuilla kestäneet ainoastaan kuusi kuukautta, jonka jälkeen henkilö on vaihtunut uuteen henkilöön. Suoralla 2-3 vuoden työnantajalle maksettavalla tuella, mainittu henkilö voitaisiin useimmiten työllistää, ja hän voisi saada vakituisen paikan, kun henkilöstösuhde muuttuu ja työnantaja on nähnyt, että henkilön ominaisuuksia ja osaamista tarvitaan. Valtiovalta voisi siten vähentää työllisyyttä ja työttömyyskorvauksien maksamista.

Lue lisää vaaliohjelmasta ›

Sosiaali- ja terveydenhuolto

Hyvinvoiva kansa
Hyvinvoiva kansa ja hyvinvointi ovat riippuvaisia monista eri seikoista yhteiskunnassa. Edellä mainitun työn ja turvatun toimentulon yrittämisen lisäksi myös koulutus, terveydenhuolto, kulttuuri ja urheilu sekä hyvin laajennettu infrastruktuuri ovat sellaisia alueita, jotka käsi kädessä luovat edellytyksiä hyvinvoinnille sekä henkilö- että yhteiskunnallisella tasolla.
Hyvinvoinnin yksi tukipilari koostuu turvatusta koulutuksesta joka tasolla, varhaiskasvatuksesta peruskouluun, ammattikoulutuksesta korkeakoulukoulutukseen. Maahanmuuttajien koulutus on yhtenäistävä kaikilla mainituilla opintopoluilla mahdollisimman tehokkaasti, jotta saadaan luotua parhaimmat edellytykset nopeaan ja tehokkaaseen kotouttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.
Yrittäjyys ja työnteko, opinnot ja ammattipätevyys synnyttävät työpaikkoja, palkkaa ja verotuloja. Nämä taas turvaavat ja luovat edellytyksiä hyvinvoinnille meille kaikille ja turvaavat toimeentulon ja elannon ei ainoastaan lapsiperheille vaan myös eläkeläisille ja vähävaraisille.
Saavutettua hyvinvointia pitää huoltaa ja hoitaa. Tämä tapahtuu tehokkailla ennaltaehkäisevillä panoksilla ja laadullisesti ihmisläheisellä sosiaali- ja terveyshuollolla sekä asiakaskeskitetyllä vanhusten hoidolla. Ajan vaatimus vanhusten hoidolle vaatii uusajattelua. Mielestäni tätä pystyy kilpailuttamaan siltä osin kuin se onnistuu vaarantamatta yksilön oikeutta laadulliseen hoitoon. Kilpailuttamisen pitää perustua perusteelliseen selvitykseen ja taloudellisten näkökulmien analyysiin sekä laadullisiin tuloksiin yksilötasolla. Julkisen ja yksityisen hoidon välillä syntyneen kilpailun dynamiikan tulee edistämään kehitystä. Terve vuorovaikutus julkisen ja yksityisen sektorin välillä ajaa kehitystä eteenpäin. Tämä edellyttää kuitenkin dynaamisen ja demokraattisen yhteiskunnan sekä tarkoituksenmukaisen lainsäädännön. Hankintojen ja kilpailuttamisen on oltava oikeudenmukaista ja niiden tulee ottaa huomioon paikalliset toimijat, joilla on olemassa olevia kiinteistöjä ja ovat ankkuroituneet alueelliseen yhteisöön.
Meidän tulee puolustaa pohjoista hyvinvointiyhteiskuntaamme sekä kaikkien oikeutta samankaltaisiin mahdollisuuksiin. Meidän pitää panostaa koulutukseen, tasa-arvoiseen hoitoon ja huolenpitoon sekä kannustavaan sosiaaliturvaan joka takaa kaikille kohtuullisen toimeentulon

Lue lisää vaaliohjelmasta ›