Toiminut näyttelijänä yli 35 vuotta vieden minut Kanadaan ja Japaniin ja takaisin kotiin. Nykyään myös näytelmäkirjailija. Naimisissa, kolmen lapsen äiti. Mustan Labradorin pauloissa. Istun sekä Näyttelijäliiton että Svenska teaternin hallituksissa.
Tunnen toivoa, innostusta ja halua osallistua paremman huomisen rakentamiseen.
| Sitoutumaton | |
| Nimi: | Anna Hultin Pashley |
| Syntymävuosi: | 1965 |
| Titteli: | Näyttelijä |
| Sähköposti: | ahultinpashley@gmail.com |
| www: | https://annahultinpashley.com |
| Sosiaalinen media: | |
| Jäsenenä: |
Vaaliteemat
Kulttuuri
Kulttuurissamme ei juuri puhuta kulttuurista. On aika muuttaa sitä ja puhua! Kulttuuribudjettia tulee nostaa prosenttiin. Lyhyesti sanottuna, kulttuuri ei ole mitään luksusta, vaan yhteiskuntamme elinehto. Kulttuuri ei tarkoita pelkästään taidetta tai viihdettä. Kulttuuri on se asia joka muokkaa meidän identiteettiämme, kehittää aistejamme, yhdistää meidät menneisyyteemme ja antaa meille tarkoituksen ja yhteenkuuluvuuden tunteen. Kulttuurisektori ja kulttuuriteollisuus ovat jo merkittävä osa talouttamme. Ne työllistävät lähes 120.000 ihmistä Suomessa ja tuottaa julkiselle sektorille pelkästään työtuloihin perustuvia veroja ja veroluontoisia maksuja 3,4 miljardia euroa (Kulta ry). Mutta kulttuuri on ja voisi olla niin paljon enemmän. Se on moottori kasvulle ja innovaatiolle, se luo työllistämismahdollisuuksia artisteille, muusikoille, krjailijoille ja lukuisille muille ammattiryhmille jotka eivät seiso parrasvaloissa. Sillä on voimaa inspiroida ihmisiä, luoda rajoja ylittäviä ihmissuhteita. Kulttuurilla on myös suuri merkitys koulutuksessamme ja yksilölliselle kehityksellemme. Voimme saada uusia näkökulmia sekä kyvyn ja työkalut toisten ymmärtämiselle. Kannustamalla meidät luovuuteen ja kriittiseen ajatteluun, valmistamme yhteiskuntamme 2000-luvun haasteisiin. Kulttuuriteollisuus on usein laiminlyöty teollisuus, joka kuitenkin edistää kasvua, työllistää ja rikastuttaa elämäämme. Mutta toimiakseen pienessä kieliympäristössä kulttuurielämämme tarvitsee tukea, m.m. tukemalla instituutioitamme, freelance taiteilijoita ja kultturintekijöitä. Yhdessä voimme varmistaa sen että suomalainen kulttuuri säilyy elinvoimaisena sekä integroituna osana elämäämme, nyt ja tulevaisuudessa.
Sosiaali- ja terveydenhuolto
Terveyttä edistävät, sekä ennaltaehkäisevät toimet, ovat hyväksi sekä yhteiskunta- että yksilö tasolla: ihminen voi paremmin ja yhteiskunta säästää yhteisistä varoistamme.
Haluan nostaaa kolme sosiaali- ja terveydenhuollon teemaa kampanjassani. Naisten koko elämänkaaren terveys, hoitojonot sekä mielenterveys.
Tutkimuksen puute ja terveydenhuollon tietämättömyys luo suuren yhteiskunnallisen vajeen naisen terveyden ymmärryksessä. Naisen on usein vaikeata ja aikaa vievää saada apua vaivoihinsa. Tämä näkyy myös yhteiskunnan tietämättömyytenä, esimerkiksi työpaikoilla, joissa naisterveyteen liittyvät asiat ei oteta huomioon. Emme voi ummistaa silmiämme tämän asian tasa-arvolliselle merkitykselle. Meidän tulee puolustaa jokaista yksilöä kaikissa yhteiskuntaryhmissä. Jokaisen naisen terveyden tärkeyden näkevä feminismi on minunlainen feminismi. Meidän täytyy varmistaa jokaiselle hyvä hoito sekä tehdä hoitoalasta hyvä ja turvallinen työympäristö työntekijöilleen. Varmistamalla jo töissä olevan hoitohenkilökunnan työolosuhteiden paranemisen, pystymme pitämään työtaakan oikeamittaisena. Tutkimus osoittaa että aikainen ja ennaltaehkäisevä hoito sekä pienempi henkilökunta paine on läheisen ja nopeasti saatavan terveyskeskuslääkäri kontaktin loistava seuraus.
Haluan myös nähdä terapiahoitotakuun toteutuvan. Apua pyytävän pitää sitä myös saada, mieluiten heti eikä vuosien odotuksen jälkeen. Ennaltaehkäisevät toimet, ja yhteiskunta funktiot jotka näkevät ihmisen aikaisessa vaiheessa, ovat ensiarvoisen tärkeitä. Yksilön mahdollisuudet toipua suurenevat ja kärsimys pienenee mutta myös yhteiskunnan kustannukset pienenevät. Emme saa toistaa yhteiskunnan 90-luvun laman aikana tehtyjä virheitä ja leikata erityisesti lasten ja nuorten tukitoimista. 90-luvulla kasvaneet lapset oireilevat edelleen psyykkisesti muita useammin.
Talous
Elämme haastavia aikoja, mutta työskentelemällä yhdessä ja luomalla oikeudenmukaisen talouspolitiikan, voimme varmistaa Suomen paikan yhtenä maailman parhaista maista. Korkea inflaatio, huikeat elinkustannukset sekä sähköhintojen huima nousu lisää turvattomuutta ja huolta tulevaisuudesta. Naapurimaamme aloittama sota lisää taloutemme epävakautta. Vahva hyvinvointiyhteiskunta suojaa meidät monelta ongelmalta. Rakentamalla sietokykyisen yhteiskunnan säästymme pahimmilta iskuilta. Siksi on ensiarvoisen tärkeää että taloutemme rakentuu oikeudenmukaiselle pohjalle ja huolehtii kaikista kansalaisista. Meidän täytyy alentaa inflaatiota ja vakauttaa maan taloudellinen tila. Vastuullinen rahankäyttö ei kuitenkaan tarkoita että se tapahtuisi heikompiosaisten kustannuksella. Meidän täytyy huolehtia siitä että kannamme taakkaa tasavertaisesti, keskitytään ylläpitämään ja huolehtimaan sekä kehittämään yhteiskuntamuotoamme joka on jo niin pitkän ajan nostanut maatamme tämänpäivän saavutuksiin. Tällä tavalla vastustamme rikollisuutta, epätasa-arvoa, sosiaalista syrjäytyneisyyttä, lapsiköyhyyttä ja edistämme maamme demokratiaa.
