Olen 39-vuotias ekonomi Helsingistä ja taustaltani kaksikielinen. Työskentelen sähkömarkkinoilla analyytikkona. Olin ehdolla vuoden 2021 kunnallisvaaleissa, ja sen jälkeen olen toiminut HSY:n hallituksen varajäsenenä. Haluan elää yhteiskunnassa, jossa yksilön ja julkisen vastuut ovat tasapainossa.
Suomi tarvitsee positiivista uskoa tulevaisuuteen. Meidän on kohdattava rohkeasti haasteemme, rakennettava monipuolisempi talous, vähennettävä byrokratiaa ja turvattava turvallisuutemme levottomassa maailmassa. Meillä on paljon voitettavaa energiamurroksessa. On tärkeää investoida viisaasti ja käyttää veronmaksajien rahoja kunnioituksella. Haluan tehdä työtä sen eteen, että Suomi säilyy hyvänä maana.
Vaaliteemat
Energia
Kannatan panostamista päästöttömän energiantuotannon laajentamiseen. Näin tekemällä lisäämme omavaraisuuttamme ja myötävaikutamme ilmastotavoitteidemme saavuttamiseen. Uuden teknologian käyttöönotto lisää kilpailukykyämme ja luo uusia työpaikkoja.
Epävarmuus on lisääntynyt Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan. Sen seurauksena meillä vallitsee energiakriisi. Olemme tulleet tietoisiksi haavoittuvuudestamme sekä toimitusvarmuuden ja vakaan hintatason tärkeydestä. Energiasiirtymä on jatkunut jo useita vuosia, mutta sota on nopeuttanut sitä.
Meidän on muutettava ydinenergialakia, jotta voimme ottaa pienet modulaariset ydinvoimalaitokset (SMR) käyttöön mahdollisimman pian. Tuulivoiman lisärakentamisen kautta voimme tuottaa vetyä, joka tekee nykyisin päästöintensiivisestä teollisuudesta tulevaisuudessa kestäviä niin taloudellisesti kuin ekologisesti.
Talous
Veronmaksajien rahoja tulee käyttää kunnioituksella. Poliitikkojen tehtävänä on priorisoida julkisten varojen käyttöä, muutosta tarvitaan. Kuluneen eduskuntakauden aikana valtio on elänyt yli varojensa ja paisunut lähes kaikkialla. Hyvinvointivaltion suojelemiseksi meidän on priorisoitava tärkeä.
Veroaste on määritelmällisesti korkea hyvinvointiyhteiskunnassa. Veroasteen on kuitenkin edistettävä taloudellista toimintaa. Ei ole tervettä, että keskituloisten on maksettava yli 50 prosentin marginaaliveroa. Pääomavero ei saisi olla progressiivinen ja perintövero pitäisi pitkällä aikavälillä poistaa.
Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi meidän tulee parantaa edellytyksiä yritysten menestykselle. Meidän pitäisi myös houkutella lahjakkaita työntekijöitä ulkomailta samalla kun investoimme koulutukseen ja tutkimukseen.
Ulkopolitiikka ja puolustus
Venäjän on hyökännyt raa’asti Ukrainaan ja Kiinan valtatavoitteet ovat kasvaneet. Tämän vuoksi ulkopolitiikka on nivoutunut aiempaa tiiviimmin puolustuspolitiikkaan. Turvallisuustilanne on pitkään heikentynyt, ei ainoastaan Euroopassa vaan myös maailmanlaajuisesti. Kaupan ja hyvinvoinnin epävarmuus lisääntyy, ei vain kehittyneissä maissa vaan myös erityisesti kehitysmaissa.
Venäjän sota Ukrainassa on osoittanut Euroopan ja Naton päättäväisyyden. Lännen ase- ja ammustoimitukset Ukrainaan ovat mahdollistaneet tehokkaan puolustuksen. Suomen puolustuskyky on hyvä, tilannekuva sotilaallisesta kriisistä ajan tasalla, ja Ukrainan sodan opettamana olemme ryhtyneet toimiin olemassa olevien aukkojen kuromiseksi. Samalla olemme havainneet puutteita monien maiden, kuten Saksan, Ranskan ja Ruotsin, puolustuskyvyssä. Suomen tulee työskennellä sen puolesta, että Naton eurooppalaiset jäsenet kantaisivat enemmän vastuuta turvallisuudestaan ja että kaikki jäsenmaat käyttävät vähintään 2 % bruttokansantuotteestaan puolustukseen.
Ahvenanmaan demilitarisointi ei ole tätä päivää ja heikentää sekä Ahvenanmaan että Suomen turvallisuutta. Paras tapa vähentää turvallisuusriskiä on luopua demilitarisoinnista ja sulkea Venäjän konsulaatti Maarianhaminassa. Juuri nyt on oikea aika tarkastella vanhoja sopimuksia, sillä Venäjä on heikko ja sen huomio on sidottu Ukrainan sotaan.