Nina af Hällström
Vaalipiiri: Uusimaa
"Turvallinen, suvaitsevainen ja hyvä yhteiskunta kaikille"
Yhteiskunta-aktivisti suurella sydämellä. Olen naimisissa, viiden lapsen äiti ja 1,5-vuotiaan pienen tytön isoäiti.
Minulla on laaja työkokemus kolmannen sektorin organisaatioista. Yli kymmenen vuoden ajan olen työskennellyt vammaisten ihmisten edunvalvonnassa. Minulla on kokemusta työskentelystä pohjoismaisten asioiden ja nuorten parissa. Työkokemusta on myös yliopistosta ja valtionhallinnosta.
Olen asunut kaksitoista vuotta ulkomailla, mikä on antanut minulle kokemuksia ja näkökulmia, jotka ovat olleet arvokkaita niin henkilökohtaisesti kuin ammatillisestikin.
Vuonna 2012 lähdin kuntapolitiikkaan ja olen sen jälkeen toiminut useissa luottamustehtävissä. Olen RKP-ryhmän puheenjohtaja Espoossa ja valtuutettu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella, jossa olen myös kansalliskielilautakunnan puheenjohtaja. Olen Espoon ja Kauniaisten omaishoitajien ja ystävien varapuheenjohtaja.
Pidän liikkumisesta. Kesällä lenkkeilen ja talvella otan sukset esiin. Käyn salilla säännöllisesti. Suosikkipenkkiurheilulajit: jalkapallo, joukkuevoimistelu ja ampumahiihto. Nautin myös harrastajateatterissa käymisestä ja dekkarien lukemisesta.
Vaaliteemat
Turvallisuus
Jokaisen on voitava tuntea olonsa turvalliseksi kotona, koulussa, harrastuksissa ja työpaikalla. Häirintä ja uhkailu eivät kuulu turvalliseen ympäristöön. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ovat edelleen yleisiä Suomessa. Naisten turvakotien tulee saada riittävästi varoja toimintaansa varten. Yhteiskunnassa pitää olla nollatoleranssi rasismia vastaan. Kouluissa on oltava riittävästi aikuisia, jotta lasten ja nuorten hyvinvointia tuetaan. Se, että kaikki huomataan/huomioidaan koulussa ja että kaikki saavat apua ja tukea, vähentää syrjäytymisriskiä.
Meidän tulee säästää luontoa ja ympäristöä, jotta voimme säilyttää sen tuleville sukupolville. Ilmastonmuutosta on torjuttava kaikin keinoin. Meidän on suojeltava luonnonvarojamme ja siirryttävä uusiutuvien energiamuotojen käyttöön.
Poliisin on saatava riittävästi resursseja, jotta kaduilla olisi enemmän poliiseja ja ettei rikostutkinta jäisi alimitoitetuksi. Etelä-Suomeen pitäisi avata pelastuskoulutus, jossa saat koulutuksesi myös ruotsiksi. Pelastushenkilöstön ruotsin (tai englannin) osaaminen voi olla elintärkeää. Tuomioistuimet tarvitsevat vahvistusta, koska nyt esimerkiksi oikeusprosessit ovat hyvin pitkiä.
Kansallisella tasolla sotilaallisen turvallisuuden takaa niin uskottava oma puolustus ja korkeatasoinen sotilaallinen koulutus, kuin Nato-jäsenyys. Jäsenenä, Suomen tulee olla aktiivinen ja luotettava. Samalla meidän on syvennettävä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuolto
Pohjoismaisessa hyvinvointimallissa yhteiskunta huolehtii kansalaisistaan (erityisesti heikoimmista). Meillä on nyt haasteita ja siksi valtion tulee taata hyvinvointialueille riittävät resurssit. Rahaa tarvitaan esimerkiksi, jotta saadaan hoitojonot lyhennettyä, jotta jokainen pääsee tarvittaessa pian lääkärin vastaanotolle ja, jotta kotihoito saadaan toimimaan hyvin.
Vanhusten määrä kasvaa. Meillä on velvollisuus pitää huolta ihmisistä, jotka ovat rakentaneet yhteiskuntaamme. Monet ihmiset jäävät terveydenhuollon piiristäe jäädessään eläkkeelle. Yksi ratkaisu tähän on seniorineuvola, jonne jokainen yli 65-vuotias kutsutaan säännöllisiin terveystarkastuksiin. Tämä olisi investointi, joka tuo vanhuksille turvaa ja yhteiskunnalle säästöjä. Vanhusten asumiseen tulee kiinnittää huomiota. Tarvitsemme innovatiivisia ratkaisuja turvallisten ja miellyttävien asumisjärjestelyjen aikaansaamiseksi vanhuksille. Kotihoitoon tulee ohjata riittävästi varoja. Kaikilla vanhuksilla on oikeus ihmisarvoiseen vanhuuteen, eikä ketään saa jättää yksin.
Lasten ja nuorten lisääntyvä huonovointisuus on otettava vakavasti. Koulussa pitää olla riittävästi aikuisia. Opettajien on saatava keskittyä opetukseen. Jokaisessa koulussa on oltava kuraattori ja psykologi. Investoinnit koulutukseen ehkäisevät syrjäytymistä. Matalan kynnyksen vastaanottoja tarvitaan apua ja tukea tarvitseville nuorille. Kaikki investoinnit lapsiin ja nuoriin maksavat itsensä takaisin tulevaisuudessa.
Digitalisaatio voi tarjota uusia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollossa. Mutta on otettava huomioon, että kaikki eivät voi tai osaa käyttää digitaalisia ratkaisuja. Perinteisiä palveluja (vastaanotto, puhelin, kirje) on oltava tarjolla. Yhteiskunnalla ei ole varaa digitaaliseen syrjäytymiseen.
Talous
Hyvä valtiontalouden hallinta takaa mahdollisuudet yhteiskunnalliseen kehitykseen. Meidän ei pitäisi elää yli varojenmme. On tärkeää voittaa velkaantuminen eli vähentää lainaa. Emme voi jättää ylivelkaantunutta valtiontaloutta lapsillemme ja lastenlapsillemme.
Työn vastaanottamisen tulee aina olla kannattavaa. Meillä on paljon avoimia työpaikkoja ja meillä on myös paljon työttömiä. Työn vastaanottamisen tulee olla helppoa ja joustavaa. Palkkojen ja verotuksen tulee olla sellaisella tasolla, että palkalla voi elää ja elää. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamisaikaa voitaisiin lyhentää. Meidän tulee pyrkiä nostamaan työllisyysastetta entisestään. Myös joustavamman osa-aikatyön mahdollistaminen on tavoitetta. Mitä enemmän ihmisiä työskentelee, sitä enemmän verotuloja tulee kassaan.
Mielisairaus on kasvava ongelma työelämässä. Vuonna 2021 mielisairauden vuoksi sairauspäivärahaa sai 11 000 uutta henkilöä. Tämä maksaa sekä yhteiskunnalle että yksilölle. Meidän pitäisi luoda mekanismeja, jotka auttavat työntekijöitä toipumaan.
Investoinnit tutkimukseen, koulutukseen ja innovaatioihin ovat olennainen osa taloudellisen kestävyyden luomista. Vihreä siirtyminen vaatii investointeja.
Pohjoismainen hyvinvointimalli on säilytettävä. Meidän on huolehdittava yhteiskunnan heikoista. Jokaisella tulee olla mahdollisuus osallistua ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Vammaisten pääsyä työelämään on helpotettava.
Säilyttääksemme kilpailukykymme tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa. Hyvän integraation kautta Suomen tulee olla turvallinen ja suvaitsevainen maa näille ihmisille ja heidän perheilleen.
