Olen agrologi ja maanviljelijä Inkoosta. Olen naimisissa ja minulla on kolme lasta. Olen syntynyt Inkoossa, mutta asunut Kirkkonummella vuosina 1974-2004, tosin 1990-luvun alussa opiskelin maataloutta Yhdysvalloissa, Minnesotan yliopistossa.
Isoisäni aloitti tilanpidon Inkoossa juuri ennen sotia ja sukutilan viljelijänä jatkoi setäni. Minulla ei ollut kotitilaa, joten aloitin viljelyn palkollisena tilanhoitajana (myöhemmin vuokraviljelijänä) Eerikinkartanolla Kirkkonummella. Sittemmin ostin oman tilan Inkoon Flythistä vuonna 1996.
Vuonna 1992 päädyin osa-aikaisesti Viroon kehitysapuprojekteihin. Tämän seurauksena vuokrasin maatilan Tarton maalaiskunnasta, jonka ostin vuonna 2000 ja aloin määrätietoisesti kehittämään sitä. Viljelen viljaa ja muita puitavia kasveja, Suomen puolella myös mansikkaa. Olen seurannut Viron maatalouden ja muun talouden kehitystä heti Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen paikan päällä.Puhun sujuvasti neljää kieltä.
Olen kolmatta kautta RKP:n edustajana Inkoon kunnanvaltuustossa. Toimin rakennus- ja ympäristölautakunnan puheenjohtajana sekä valtuuston ensimmäisenä varapuheenjohtajana. Olen toiminut myös kunnanhallituksessa ja teknisessä lautakunnassa edellisinä kausina. Olen myös ollut Uudenmaan jätelautakunnan Inkoon edustajana, taistelin kiinteistönomistajan valinnanvapauden puolesta. Olen nyt eteläkärjen ympäristöterveyslautakunnan Inkoon edustaja.
Politiikka on minulle aina ollut yhteisten asioiden hoitamista. Yli kuntarajojen. Yli kielirajojen. Yli puoluerajojen. Yhteistyössä kaikkien kanssa.
Viimeaikaiset kriisit ovat osoittaneet, että varautumisemme on ollut valitettavan heikkoa. Toiminnassamme on ollut selkeitä puutteita, joita on parannettava.
Olen mansikanviljelinä tutustunut moniin ukrainalaisiin. Maassa olen käynyt useasti, ensimmäisen kerran vuonna 1993. Sodan kokemukset ovat olleetkin minulle hyvin henkilökohtaisia. Olen ylpeä suomalaisissa siitä, että Ukrainan ja ukrainalaisten auttaminen on ollut hyvin selkeää. Pyrin omalta osaltani pitämään ukrainalaisten avuntarpeen ihmisten mielissä ja auttamaan itse mahdollisimman paljon. Yhteinen uhka yhdistää.
Inkoolaisena olen nähnyt omin silmin miten energikriisi ja vihreä siirtymä käytännössä näkyy. Fortum on purkanut paikallisen ison hiilivoimalan, Gasum rakentanut satamaamme LNG-terminaalin ja nyt viimeisenä uutisena on ehdotettu vetyvoimaan perustuvaa metallitehdasta.
Yrittäjänä ja omakotitaloasukkaana olen nähnyt henkilökohtaisesti myös
kriisin aiheuttamat energialaskutkin. Kahdessa maassa. Maailman epävarmuuden johdosta huoltovarmuuden ylläpito on noussut arvoonsa.
Valtiomme johdossa on nyt asiat huomioitava uudella tasolla.
Suomen on nyt keskityttävä vakauttamaan oma toimintaympäristömme.
Nyt aika teoille. Siksi olen ehdolla. Nyt on aika äänestää KALLEa. Åikealle KALLEllaan.