Mistä vaaleissa on kyse?
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kutsuu meidät 23. tammikuuta 2022 vaaliuurnille täysin uusien vaalien, aluevaalien merkeissä. Vaaleja on uudistusprosessin aikana kutsuttu myös maakuntavaaleiksi, sote-vaaleiksi sekä hyvinvointialuevaaleiksi. Vaalien virallinen nimi on aluevaalit (ruotsiksi välfärdsområdesval).
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi Suomen itsenäisyyden ajan suurimmista uudistuksista. Saamme Suomeen uuden järjestelmän, jossa koko sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueille 1.1.2023. Vastuu Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tulee olemaan 21 hyvinvointialueella ja Helsingin kaupungilla. Valtuusto, aluevaltuusto, päättää, miltä nämä palvelut näyttävät tulevaisuudessa. Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin – ja se valitaan vaaleissa 23.1.2022. Helsingin kaupunki muodostaa siis kuitenkin oman alueen, jolla ei järjestetä vaaleja, vaan kaupunginvaltuusto vastaa myös näistä tehtävistä.
Miksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta tarvitaan?
Uudistus on välttämätön, jotta voimme huolehtia siitä, että suomalaisille on tarjolla yhdenvertaiset hoito- ja hoivapalvelut myös jatkossa. Sosiaali- ja terveydenhoitojärjestelmää on yritetty uudistaa jo useaan otteeseen. Useimmat ymmärtävät, ettemme voi jatkaa nykymallilla. Terveys- ja hyvinvointierot ovat suuria maamme eri osissa, ja hoidon laatu vaihtelee kunnasta tai alueesta riippuen. Lisäksi Suomen väestö vanhenee ja kustannukset nousevat koko ajan hoidon tarpeen lisääntyessä samanaikaisesti.
Kuka saa äänestää vaaleissa?
Äänioikeus on aluevaaleissa jokaisella 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä 23.1.2022 täyttävällä, jonka kotikunta on 51 päivää ennen vaaleja eli 3.12.2021 kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta. Muun kuin EU:n jäsenvaltion kansalaisen on pitänyt asua Suomessa kaksi vuotta, jotta hän saa äänestää aluevaaleissa.
Miten äänestetään?
Voit aluevaaleissa äänestää varsinaisena vaalipäivänä äänestyshuoneistossasi tai ennakkoon missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa Suomessa tai ulkomailla. Varsinainen äänestyspäivä on 23. tammikuuta 2022. Ennakkoäänestysaika on Suomessa 12.-18.1.2022 ja ulkomailla 12.-15.1.2022. Jatkossa aluevaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä, joten seuraavat aluevaalit ovat huhtikuussa 2025.
Onko ehdokkaaksi asettumiselle jotain rajoituksia?
Aluevaaleissa voi asettua ehdokkaaksi myös, vaikka nyt olisi johtavassa asemassa kunnassa tai kuntayhtymässä, jonka vuoksi ei saisi asettua ehdolle kuntavaaleissa. Henkilökunta siirtyy hyvinvointialueille vasta vuoden 2023 alussa, eikä heidän vaalikelpoisuuttaan siksi ole rajoitettu ensimmäisissä aluevaaleissa. Ellei joku aluevaltuustoon valittu ole vaalikelpoinen enää uuden työsuhteen alettua vuonna 2023, tilalle nousee varavaltuutettu.
Vaalipiirit
Jokainen hyvinvointialue muodostaa aluevaaleissa vaalipiirin. Hyvinvointialueita on 21 ja niiden rajat vastaavat pitkälti nykyisiä maakuntia. Kullakin hyvinvointialueella on omat ehdokkaat ja valitsijana sinä äänestät jotakin oman hyvinvointialueesi ehdokkaista.
Hyvinvointialueet ovat:
- Varsinais-Suomen hyvinvointialue
- Satakunnan hyvinvointialue
- Kanta-Hämeen hyvinvointialue
- Pirkanmaan hyvinvointialue
- Päijät-Hämeen hyvinvointialue
- Kymenlaakson hyvinvointialue
- Etelä-Karjalan hyvinvointialue
- Etelä-Savon hyvinvointialue
- Pohjois-Savon hyvinvointialue
- Pohjois-Karjalan hyvinvointialue
- Keski-Suomen hyvinvointialue
- Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
- Pohjanmaan hyvinvointialue
- Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
- Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
- Kainuun hyvinvointialue
- Lapin hyvinvointialue
- Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila ja Sipoo)
- Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (Hyvinkää, Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Tuusula ja Pornainen)
- Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (Espoo, Hanko, Inkoo, Karkkila, Kauniainen, Kirkkonummi, Lohja, Raasepori, Siuntio ja Vihti)
- Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
Miksi pitää äänestää?
Vaaleissa valitaan hyvinvointialueen valtuusto. Valtuustolla on korkein päätösvalta hyvinvointialueella. Valtuusto päättää muun muassa talousarviosta ja palvelujen järjestämisestä. Tammikuussa 2022 valittavalla valtuustolla on ratkaiseva asema hyvinvointialueen tulevaisuuden kannalta. Vaaleissa on siis historiallinen mahdollisuus vaikuttaa siihen, ketkä ovat mukana päättämässä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla.
RKP:llä on kaikki mahdollisuudet olla vahva vaikuttaja monella taholla Suomessa, mutta tämä edellyttää juuri sinun ääntäsi. Nyt rakennetaan perusta sille, miten palvelut toimivat käytännössä. Siksi on erityisen tärkeää, että RKP on vahva, jotta voimme huolehtia siitä, että palvelut ovat lähellä sinua, toimivat äidinkielelläsi ja ovat kaikkien kannalta tarkoituksenmukaisia. Olemme kaikki vastuussa siitä, että ystävämme, sukulaisemme ja naapurimme äänestävät vaaleissa – uusia vaaleja ehkä hieman vieroksutaan, mutta demokratiassa on tärkeää, että mahdollisimman monet äänestävät.
Mitä aluevaltuustot tekevät?
Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueensa toiminnasta ja taloudesta. Aluevaltuustoon kuuluu hyvinvointialueen asukasluvusta riippuen 59–89 valtuutettua. Valtuustokausi on neljä vuotta. Ensimmäinen aluevaltuusto laatii suuntaviivat koko toiminnalle, valitsee keskeiset viranhaltijat ja päättää, miltä palvelurakenne tulee näyttämään. Toiminnan puitteet määritellään laissa, mutta toiminnan käytännön toteutuksesta päättävät hyvinvointialueiden luottamushenkilöt ja viranhaltijat.
Aluevaltuusto nimittää aluehallituksen ja muut hyvinvointialueen toimielimet sekä valitsee hyvinvointialueen johtajan. Tammikuussa 2022 valittavalla valtuustolla on suuret mahdollisuudet vaikuttaa hyvinvointialueen tulevaisuuteen.
Lisätietoja vaaleista löydät osoitteesta soteuudistus.fi sekä oikeusministeriön sivustolta vaalit.fi.
